Helsinki-Vantaa ottaa käyttöön korona­koirat ja suoja­kaapit torjuakseen epidemiaa.

Kojairin työntekijä Veerti Helander paketoi suojamuoveilla valmiin mikrobiologisen suojakaapin tehtaalla Mänttä-Vilppulassa. Vastaavantyyppisiä tulee myös Helsinki-Vantaalle.

Helsinki-Vantaan lentoaseman koronavalmius nousee tällä viikolla askelen, kun sinne saapuvat ensi kertaa harjoitteluun koronaviruskoirat. Ne pystyvät haistamaan koronavirusta sairastavan ihmisen.

Luvassa on pian myös mikrobiologisia suojakaappeja, joiden avulla koronavirustestaus tehostuu.

”Koirat eivät tee vielä viranomaistoimintaa vaan vasta tutustuvat paikkaan pari viikkoa”, sanoo Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö. Hänen mukaansa koirat voivat tuoda ison muutoksen aseman viruksentorjuntakykyyn.

Koirien rooli on vielä hieman epäselvä, sillä niitä ei voi verrata esimerkiksi tullikoiriin. Aronkytö toivookin sosiaali- ja terveysministeriöstä ohjeita niiden käyttöön.

”Saako koira esimerkiksi nuuskia kaikki matkustajat vai vain osan? Nythän kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen”, hän sanoo.

”Kun tullikoira haistelee laukkua ja merkkaa sen, matkustaja ei voi kieltäytyä laukun avaamisesta. Kun koronaviruksen havaitsemiseen koulutettu koira merkkaa matkustajan, matkustajalle tarjotaan alkuvaiheessa vapaaehtoista testiä, mutta myöhemmässä vaiheessa pitää olla myös pakkotestausmahdollisuus”, Aronkytö arvioi.

Turun lentoasemalla ihmisiä on jo määrätty pakkokaranteihin, mutta Helsinki-Vantaalla niin ei tehdä, ainakaan vielä. Viime viikolla ilmeni, että Helsinki-Vantaalla testatuista matkustajista löytyi 2–3 kertaa enemmän koronavirustartuntoja kuin muusta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella testatusta väestöstä.

Koirat ovat matkustajalle näkyvä osa koronavirustoimia, mutta paljon muutakin tapahtuu. Yksi uudistus on jo aiemmin esillä ollut liikennevalomalli, jossa maat jaetaan punaisiin, keltaisiin ja vihreisiin. Punaisten koneiden matkustajat testattaisiin. Tästäkin lentoasemalla odotetaan vielä ohjeita.

”Meillä on paljon kehittämisen varaa. Kun lentoliikenne lisääntyy, tavoite on kohdistaa testausta enemmän riskilentoihin.”

Matkustajia tulee nyt noin viisituhatta päivässä. Heistä noin tuhat saapuu riskimaista.

”Rajan läpi tulee nyt covid-19-taudin kantajia. Emme ole täysin pystyneet tilkitsemään sitä. Levitämme tietoa, että matkustajien pitää olla vapaaehtoisessa karanteenissa. Jos ihmiset ovat omaehtoisessa karanteenissa, silloin he eivät tartuta.”

Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kannattaa riskimaista tulevien matkustajien pakkotestausta lentokentällä. Hän myös kiittelee Turun tiukkaa linjaa Skopjen-lentojen suhteen.

”Kun se on vapaaehtoista, on aina oireellisen omastatunnosta kiinni, haluaako hän testiin vai ei. On mahdollista, että kävellään ohi, vaikka olisi kliinisesti syytä käydä testissä”, Lehtonen sanoo.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei ole aikeissa antaa riskimaista saapuvalle matkustajalle määräystä pakollisesta terveystarkastuksesta Helsinki-Vantaalla. Sen sijaan käytössä on kohdennetut tarkastukset näille matkustajille. Tilanne voi toki muuttua.

”Pakkotestit ovat melko mahdottomia toteuttaa, mutta kohdennettuja vapaaehtoisia testejä on ollut tähänkin asti. Ei puhuta siis pakkotestistä, jossa ihminen sidotaan kiinni ja työnnetään tikku hänen nenäänsä. Se vaatii yhteistyötä ihmiseltä”, sanoo aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen.

Myös muualla Suomessa tapahtuu. Pieni teollisuushalli Vilppulassa Pirkanmaalla on avainasemassa, kun lentoasema parantaa valmiuttaan. Kojair Tech -yhtiön kokoonpanotehdas valmistaa siellä mikrobiologisia suojakaappeja, joita sijoitetaan syyskuussa Helsinki-Vantaan lentoasemalle tai sen läheisyyteen. Hus ei halua kertoa tarkkaa sijaintia.

Kaappien avulla virustesti voi nopeimmillaan olla vartin juttu, jos siis testaus muilta osin sujuu. Näin maahan tulevan lentomatkustajan ei tarvitsisi jäädä tuntikausiksi kentälle odottamaan testitulosta – puhumattakaan siitä, että tuloksia joutuisi odottamaan päiväkausia hotellissa karanteenissa.

”Testaaminen nopeutuu huomattavasti. Jos näyte siirretään kentältä Meilahteen laboratorioon, siirrossa voi mennä tunteja. Kun aletaan testata kentällä, testitulos saadaan parhaimmillaan viidessätoista minuutissa”, kertoo Kojairin toimitusjohtaja Heikki Aro.

Olennaista on se, että virusta kantava henkilö saa heti tiedon asiasta ja hänet voidaan eristää muista.

Laite ei ole monimutkainen, vaan kaikkien laboratorioiden peruskalustoa. Ilman sitä virustestiä ei kuitenkaan pystyisi tekemään turvallisesti laboratorioiden ulkopuolisissa oloissa.

Heikki Aro Kojairin testitiloissa edessään pian valmis suojakaappi.

Topi Tiistola ja Eveliina Puttonen valmistavat suojakaappia.

Kaapin tarkoitus on suojata työntekijää ja ympäristöä ja pitää itse näyte puhtaana. Suojaominaisuus syntyy suodattimilla ja ilmavirtauksilla. Se mahdollistaa eräänlaisen kenttälaboratorion pystyttämisen monenlaisiin tiloihin.

Kojair on toimittanut tuhansia kaappeja eri puolille maailmaa sairaaloihin, laboratorioihin ja yrityksiin. Niiden hinnat liikkuvat vajaasta kymmenestätuhannesta eurosta ylöspäin.

Pandemia on aiheuttanut yhtiön kysyntään muutenkin merkittävän kasvun, sillä kaappeja tarvitaan myös koronavirusrokotteen tutkimisessa. Tehdas suunnittelee nyt alkavansa tehdä kaappeja kahdessa vuorossa ja palkkaavansa lisää työntekijöitä.

Husin virologian ja immunologian vastuuyksikön päällikkö, osastonylilääkäri Satu Kurkela sanoo, että koronavirustesteihin valmistaudutaan nyt lentokentän läheisyydessä, mutta testauskapasiteettia hän ei halua kommentoida.

”Kapasiteettia skaalataan sen mukaan, mikä tarve siellä tulee olemaan”, Kurkela sanoo.

Tuleeko vastaavia pikalaboratorioita muillekin raja-asemille?

”Me teemme tarveharkintaa siitä, mitä tilanne vaati, ja reagoidaan sen mukaan. Kukaan ei osaa sanoa, miten epidemiologinen tilanne etenee.”