Kojair Tech Oy avainasemassa koronatestauksessa ja rokotekehityksessä

Suojakaapin testausta

Kojair Techin toimitusjohtaja Heikki Aro kokeilee suojakaapin ilmavirtausta. Takana Saku Raunio.

Vilppulalaisen yrityksen suojakaapit ovat avainasemassa koronatestauksessa ja rokotekehityksessä – Helsinki-Vantaalla voi pian saada koronatestin tuloksen 15 minuutissa

Kojair Tech suunnittelee kysynnän kasvun vuoksi siirtymistä tuotannossa kahteen vuoroon. Mikrobiologisia suojakaappeja käyttämällä koronanäytteet voidaan tutkia heti näytteenoton jälkeen ilman laboratorioon kuljettamista.

Koronavirusepidemia on lisännyt selvästi Mänttä-Vilppulassa toimivan Kojair Tech oy:n mikrobiologisten suojakaappien kysyntää.

Kojair Tech Oy

  • Mänttä-Vilppulassa toimiva, puhdasilmalaitteita valmistava yritys.
  • Yrityksen mikrobiologisia suojakaappeja käytetään muun muassa koronatestauksessa ja rokotekehityksessä.
  • Liikevaihto vuodelle 2020 tulee olemaan noin 8 miljoonaa euroa.
  • Liikevaihdon kasvu vuoden 2020 aikana noin 15 prosenttia.
  • Liikevaihdon kasvu vuoden 2020 aikana noin 15 prosenttia.
  • Viennin osuus liikevaihdosta noin 70 prosenttia.
  • Työntekijöitä 53, joista tuotannossa ja huollossa 36. Toimihenkilöitä 17.
Kojair Tech Oy

 

Yrityksen toimitusjohtaja Heikki Aro kertoo, että mikrobiologisia suojakaappeja menee tällä hetkellä koronavirustestaukseen ja rokotekehitykseen noin 40 prosenttia tuotannosta. Tehtaalta lähtee suojakaappeja ympäri Eurooppaa sairaaloihin ja lääketehtaisiin.

–Yleensä meillä on parin kuukauden tilauskanta. Nyt kanta on tämän takia pitkälle loppuvuoteen, ja se kasvaa päivittäin.

Mänttä-Vilppulan tehtaalla valmistuu viikoittain noin 25 suojakaappia, joista 70 prosenttia menee vientiin. Kysyntä on kasvanut koronan myötä noin 40 prosenttia, joten nyt suunnitteilla on kapasiteetin kasvattaminen.

Tähän saakka laitteita on valmistettu yhdessä vuorossa noin 30 työntekijän voimin. Kahteen vuoroon siirtymiseksi tarvitaan kymmenen työntekijää lisää.

– Kun tuotantoa ruvetaan kasvattamaan kahteen vuoroon, niin se ei tapahdu nappia painamalla. Koska olemme aika lailla ainoa tämän alan yritys Suomessa, niin valmiita työntekijöitä ei löydy.

Aron mukaan uusien työntekijöiden koulutus kestää työtehtävästä riippuen muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen.

Kojairin työntekijä Veerti Helander paketoi suojamuoveilla valmiin mikrobiologisen suojakaapin tehtaalla Mänttä-Vilppulassa.

Suojaa näytettä, työntekijää ja ympäristöä

Yhden mikrobiologisen suojakaapin hinta on mallista riippuen 8 000–15 000 euroa. Perustilauksessa kaappeja lähtee asiakkaalle 5–10 kappaletta, mutta myös yksittäisten kaappien tilaajia on jonkin verran.

– Meillä on myös isompia projekteja, joihin voi mennä toistasataa kaappia.

Esimerkiksi Trondheimiin Norjaan on toimitettu sairaalaan 155 suojakaappia. Tampereen yliopistolla kaappeja on yli 200. Venäjällä on käytössä eri kaupunkien aids- ja tuberkuloosilaboratorioissa yhteensä 4 600 Kojairin mikrobiologista suojakaappia.

Lääketeollisuudessa ja sairaaloiden turvalaboratorioissa käytetään esimerkiksi syöpälääkkeiden käsittelyssä erikoiskaappimalleja, joissa on useampia hepa-suodattimia. Koronatutkimuksessa käytetään yleisesti Kojairin perusmallia, missä on yksinkertainen hepa-suodatus.

–Perusmalli on riittävä koronatutkimukseen, siinä on tehokas suodatus. Se suodattaa 99,995 prosenttia kaikista hiukkasista, joita on ilmassa.

Suojakaappi suojaa näytteen lisäksi näytteenkäsittelijää ja työympäristöä. Kaapissa käsiteltävä näyte pysyy erillään ilmassa olevista hiukkasista, ja ympäröivät tekijät eivät pääse vaikuttamaan siihen.

Suojakaapin valmistusta

Topi Tiistola ja Eveliina Puttonen valmistavat suojakaappia.

Mahdollistaa nopean testin lentokentällä

Syyskuussa Kojairin kaapit otetaan käyttöön Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajien koronatestauksessa. Näytteenottopisteissä otetut näytteet analysoidaan suojakaapeissa, jolloin näytettä ei tarvitse kuljettaa muualle laboratorioon. Testitulos saadaan Aron mukaan tällä keinolla huomattavasti aiempaa nopeammin.

–Helsinki-Vantaalla päästään heidän menetelmillään 15 minuuttiin, kun näytettä ei liikutella lentokentältä mihinkään, vaan se tehdään paikan päällä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei halua kertoa lentokentälle tai sen läheisyyteen tulevien testauskaappien sijaintia tai lukumäärää.

Arolla ei ole tiedossa, että Kojairin suojakaappeja olisi aiemmin käytetty testaukseen rajanylityspisteillä tai lentokentillä missään päin maailmaa.

Kaappeja on toimitettu vuosien varrella liikkuviin laboratorioihin. Suojakaappeja olisi mahdollista käyttää siten esimerksi drive-in-koronatestauspisteillä.

–Drive-in-pisteisiin pystytään toimittamaan laitteet ihan samalla tavalla. Se nopeuttaisi myös siellä testaamista.